Muonion Lohiviikon tämänvuotisen lohensoutukilpailun suojelijaksi on lupautunut maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Juha S. Niemelä.

Lohiviikon osanottajille lähettämässään tervehdyksessä Niemelä kohottaa maljan kansainvälistä juhlavuottaan viettävälle lohelle. Juhlinta keskittyy etenkin Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren alueelle, mutta Niemelän mukaan paras esimerkki todellisesta menestystarinasta löytyy lähempää.

”Tornion-Muonionjoki on uskomaton tarina lohikannan elpymisestä. Pidetään joki kunnossa, nautitaan siitä.”

Niemelä muistuttaa, että lohella on Tornionjokivarressa nyttemmin myös merkittävä taloudellinen ja työllistävä merkitys. Tutkimuksen mukaan ulkopaikkakuntalaiset lohestajat toivat aluetaloudellista hyötyä vuonna 2017 yhteensä lähes 11 miljoonaa euroa.

”Voidaan siis todeta, että yksi saalistettu lohikilo on tuonut alueelle rahaa keskimäärin 214 euroa.”

Muonion Lohiviikko järjestetään tänä vuonna 22.–27. heinäkuuta.

Lue Suojelijan tervehdys kokonaan

Lue lisää Muonion Lohiviikosta 2019

Vapaana virtaava Tornion-Muonionjoki ja Lapin luonto vetävät puoleensa kalastajia lohen pyyntiin vuosi toisensa jälkeen. Muonion Lohiviikolla on pitkät perinteet ja taas on aika odotetulle tapahtumalle. Lohi on arvostettu saalis, joka kruunaa kalastuskokemuksen ja tuo pyytäjälleen osaajan mainetta ja kunniaa.

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” ei sekään ole jättänyt lohta huomioimatta. Jotta Väylän varressa järjestettäisiin jatkossakin lohenkalastuskilpailuja, ovat hallitusohjelman kirjaukset tervetulleita ja tarpeellisia. Niiden mukaan kalastusta harjoitetaan turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat sekä ajetaan EU:ssa tieteelliseen tietoon perustuvia kalastuskiintiöitä ja laittomaan pyyntiin puututaan tehokkaasti. Lisäksi toteutetaan tutkimukseen pohjautuvaa ja reaktiivista lohenkalastuksen sääntelyä merellä ja joella Itämeren luonnonlohikantojen parantamiseksi sekä säännellään kalastusta siten, ettei kantojen geneettinen monimuotoisuus vaarannu. Hallitusohjelman mukaan toimeenpannaan kansallista lohi- ja meritaimenstrategiaa vuonna 2020 ja arvioidaan strategian toteutuminen ja päätetään sen jatkamisesta ja päivittämisestä.

Lohi tulee siis keskusteluttamaan myös tällä vaalikaudella ja hyvä niin, sillä kalalla on väylän varteen merkitystä monella tavalla. Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin tutkimuksen mukaan Tornionjoen lohta kalastaneiden n. 10 000 ulkopaikkakuntalaisten kalastajan mukanaan tuoma aluetaloudellinen hyöty oli vuonna 2017 yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Voidaan siis todeta, että yksi saalistettu lohikilo on tuonut alueelle rahaa keskimäärin 214 euroa. Toisin sanoen yhden ylös kalastetun lohen alueelle tuoma taloudellinen arvo oli 1320 euroa. Lisäksi Tornionjoen alueen kalastusmatkailijat luovat työllisyyttä Suomeen kaikkiaan 35,5 henkilötyövuotta eli 140 sesonkityötilaisuutta. Sen lisäksi, että elinvoimainen lohikanta aikaansaa Tornionjokivarteen paikkakuntalaisille kalastusmahdollisuuksia, luo se myös yritystoiminnan kehittymiselle myönteisen toimintaympäristön ja aikaansaa hyvinvointivaikutuksia niin alueen ihmisille kuin elinkeinolle. Väylänvarren yhteistyö kalastusmatkailun parissa on poikinut alueelle uuden yhdistyksen, joka toivottavasti auttaa yrittäjiä tukemaan toisiaan ja parantamaan entisestään tuotteitaan. Kalastusmatkailu on voimavara, joka tuo Länsi-Lappiin lisätarjontaa kesämatkailuun, myös tunturikeskuksia laajemmalle alueelle.

Lohi on myös kansainvälisen juhlavuoden aiheena. Juhlinta keskittyy etenkin Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren alueelle, mutta paras esimerkki todellisesta menestystarinasta löytyy lähempää. Tornion-Muonionjoki on uskomaton tarina lohikannan elpymisestä. Pidetään joki kunnossa, nautitaan siitä. Lohen vuodelle kannattaa kyllä nostaa malja.

Juhlitaan lohen vuotta täällä väylän varressa nyt Muonion lohiviikkojen parissa. Erityisen hienoa on, että tänäkin vuonna myös nuoria kalastajia motivoidaan osallistumaan kisaan palkitsemalla nuori lohestaja stipendillä ja nuorten harrikisassa kolme parasta kalastustarvikkeilla.

Kireitä siimoja toivottaen

Juha S. Niemelä

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö ja ylijohtaja.

Timo Tolosen heti maanantai-iltana nappaamalle reilun 14 kilon naaraslohelle ei löytynyt vastusta Lohiviikon viimeisenäkään kilpailuyönä. Parhaansa kisakumppanit yrittivät: Tuomo Heinonen nosti puolenyön jälkeen 6,6-kiloisen naaraan Immosesta ja Jani Alatalo pari tuntia myöhemmin runsaan seitsemän kilon naaraan Kotanivasta. Ne riittivät nyt sijoille 8. ja 7.

Tolosen voittokala on ainoa yli kymmenkiloinen tämän vuoden kilpailussa, sillä kisan kakkosen Esa Peltosen kojamo jäi tuosta taianomaisesta rajasta 50 grammaa. Timo Kusminin kolmosuros puolestaan painoi 9,55 kiloa.

Kaikkiaan punnitukseen tuotiin kisan aikana 29 kalaa, joista noin puolet oli kilon kahden tittejä. Lohensoutajia kisassa oli tänä vuonna mukana kaikkiaan 83.

Muonion Lohiviikko päättyy perinteiseen tapaan tänään lauantaina palkintojenjakoon ja Harrinivan lohitansseihin, joissa menosta vastaa Ilmari Piippola ja Palaava Komeetta. Palkintojenjako alkaa Harrinivan pihalla kello 20, ja orkesteri aloittaa noin kello 23.

• Lopputulos 2018
• Saalistilasto 2018

Muonion lohiviikkojen ensimmäinen kalamiesilta Karimellassa keskiviikkona täytti tehtävänsä. Kilpailunjohtaja Juha Niemelä kertoo, että osallistujia oli yli kolmekymmentä ja juttua riitti.

”Sauna oli lämmin, ja niin oli vesikin. ’Kylmässä’ jokivedessä näkyi paljon kalamiehiä polskimassa, ja ajateltiin jo lähettää Ilta-Sanomiin kuva, että Muonionjoella on havaittu vaaleita hylkeitä…”

Muonion lohiviikot kiittää hienosta illasta Risto Mämmiojaa ja Markku Kauppilaa. Myös ilmojen haltia oli tapahtumalle suosiollinen, sillä ukkonen meni ohi Ruotsin puolelta.

”Ensi vuonna uudestaan ja isommalla joukolla”, Niemelä lupaa.

Keskiviikkoillan ukkosen ja torstaiyön sateen jäljiltä Muonion lohiviikon toinen kilpailujakso aloitettiin hieman ensimmäistä viileämmissä oloissa. Toisen jakson ensimmäisellä puoliskolla punnituspaikoille tuotiinkin kaikkiaan kahdeksan saaliskalaa.

Useimmat nyt saaduista kaloista ovat alle kaksikiloisia tittejä, mutta onpa joukossa pari kuusikiloistakin sekä lähes seitsemän ja puolen kilon naaras, jonka Asko Rauta nosti Kaarnekosken alta perjantaina aamupäivällä. Se riittää tällä erää viidennelle sijalle.

Toinen kilpailujakso jatkuu puolipilvisessä tai melkein selkeässä säässä hellerajan alapuolella.